Ekaksi oman muksun villasukat. Nämä ovat "samaa sarjaa" edellisessä postauksessa näytettyjen tumppujen kanssa. Vihdoin koko setti on valmis! Itse asiassa sekä sukkia että tumppuja on käytettykin jo tosi ahkerasti, ovat käsissä & jaloissa miltei joka reissulla kodin ulkopuolelle.
Malli näyttää kuvassa ja näytti ohjeessakin jo hieman hassulle, tuon leveän varren vuoksi, mutta käytössä nämä ovat ihan jees. Näin syyskeleillä esim. turvakaukalon kanssa liikuttaessa ei aina viitsi pukea vauvalle paksua toppapukua, vaan ehkä tavallisempaa housua ja sitten takki. Tällöin pitkä- ja leveävartiset villasukat ovat meillä osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi uloimpana kerroksena pikku jaloissa :)Lankana näissäkin oli vanhaa, tumman violettia Novitan Woolia. Onpa hankala väri kuvata! Luonnossa väri on siis reilusti tummempi kuin tuossa aurinkoisessa kuvassa.
Ja sitten, jälleen kerran, yksi kappale Revontulia.
Facebookissa kiersi joskus käsityöhaaste, jossa piti tai siis sai lupautua tekemään jotakin omin käsin muutamalle (kolmelle?) ensin ilmoittautuneelle kaverilleen. Mun lupaukseen tarttui vain kaksi kamuani - no, minulle siinäkin on tarpeeksi tekemistä ja onpa sitten muiden ystävien oma tappio! :D
Halusin jossain vaiheessa taas pistää aivot narikkaan aloittamalla jälleen uuden Revontulen, ja aikani sitä tikutettuani se alkoi selvästi kuiskia, että hänet on tarkoitettu toiselle naamakirjassa ilmoittautuneelle kaverille. Näin siinä sitten kävi, että huivi lähti vanhalle ystävälleni postipojan matkassa. Näissä kuvissa mallailin sitä pikaisesti kotona, nyt odottelen vain vastaanottajan kommentteja, kelpasiko lämmittämään hänen harteitaan syksyn kylmenevissä illoissa!
Mukava oli antaa itse tehty neule lahjaksi. Vielä kun saisi väkerrettyä jotakin toisen lupaukseni mukaisesti...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti